OECD Multilingual Summaries

OECD-FAO Agricultural Outlook 2015

Summary in Finnish

OECD:n ja FAO:n yhteinen maatalouden markkinakatsaus 2015

Suomenkielinen tiivistelmä

Vuonna 2014 kasvi‑ ja eläintuotteiden hintakehityksessä nähtiin hyvin erilaisia trendejä. Peltokasvien kohdalla kahden peräkkäisen vuoden hyvät sadot lisäsivät edelleen vilja‑ ja öljykasvien hintapaineita. Lihan hinnat pysyivät korkeina tarjonnan supistumisen takia, joka johtui karjalaumojen uusinnasta ja eläintaudeista, kun taas maitotuotteiden hinnat romahtivat ennatystasolta. Myös muita tarkistuksia lyhyen aikavälin vaikutustekijöihin on odotettavissa vuoden 2015 aikana ennenkuin tarjonnan ja kysynnän keskipitkän aikavälin tekijät alkavat vaikuttaa.

Kaikkien maataloustuotteiden reaalihintojen odotetaan laskevan seuraavien 10 vuoden aikana, koska tuotanto kasvaa tuottavuuden parantumistrendin ja maatalouden matalampien tuotantopanosten ansiosta ja ylittää siten kysynnän aikaisempaa hitaamman kasvutahdin. Vaikka tämä kehitys on samansuuntainen erittäin pitkäaikaisen laskutrendin kanssa, hintojen ennustetaan pysyvän 2007‑08 huipputasoa edeltäviä vuosia korkeammalla tasolla. Monissa nousevissa talouksissa perushyödykkeiden kulutus henkeä kohti tulee saavuttamaan kattonsa ja maailmantalous elpyy yleisesti ottaen hitaasti, mikä hillitsee kysyntää.

Suurimmat muutokset kysynnässä nähdään kehittyvissä maissa, missä jatkuva vaikkakin hidastuva väestön kasvu, tulojen kasvu asukasta kohti ja kaupungistuminen lisäävät elintarvitteiden kysyntää. Tulojen kasvu kannustaa kuluttajia monipuolistamaan ruokavaliotaan lisäämällä eläinperäisten proteiinien osuutta tärkkelyskasvituotteisiin verrattuna. Tästä syystä liha‑ ja maitotuotteiden hintojen odotetaan pysyvän korkeina suhteessa kasvituotteiden hintoihin ja rehun valmistukseen käytettävien viljalaatujen ja öljysiemenien hintojen nousevan suhteessa elintarvikeviljan hintoihin. Jossain tapauksissa tietyt erityistekijät, kuten maissietanolin paikallaanpolkeva kysyntä, tasoittavat näitä rakenteellisia suuntauksia.

Matalammat öljyn hinnat vetävät hintoja alaspäin, koska ne vaikuttavat pääasiassa energia‑ ja lannoitekustannuksiin. Lisäksi öljyn ennustetun matalan hintatason takia ensimmäisen sukupolven biopolttoaineiden tuotanto ei yleensä ole kannattavaa ilman sekoittamispakkoa tai muita kannustimia. Hallitusten toimien ei myöskään odoteta johtavan biopolttoaineen tuotannon merkittävään kasvuun Yhdysvalloissa tai Euroopan unionissa. Sitä vastoin Brasiliassa sokerietanolin tuotanto kasvanee bioöljyn pakollisen sekoitusosuuden nousun ja verokannustimien seurauksena. Indinesiassa taas rohkaistaan aktiivisesti biodieselin tuotantoa.

Aasiassa, Euroopassa ja Pohjois‑Amerikassa maataloustuotannon kasvu saadaan aikaan melkein yksinomaan parantamalla tuottoa, kun taas Etelä‑Amerikassa on odotettavissa sekä tuoton nousua että maatalousmaan pinta‑alan kasvua. Tuotannon kasvu Afrikassa tulee ennusteiden mukaan olemaan heikkoa, mutta lisäinvestoinneilla maataloustuotantoa voitaisiin lisätä ja sen tuottoa voitaisiin parantaa merkittävästi.

Maatalousalan perushyödykkeiden viennin odotetaan keskittyvän vain muutamaan maahan, kun taas niiden tuonti tulee jakautumaan yhä lukuisimpiin maihin. Joidenkin perushyödykkeiden tuotannon keskittyminen maailman markkinoilla suhteellisen pienen joukkoon maita kasvattaa markkinariskejä ja etenkin niitä riskejä, jotka liittyvät luonnonkatastrofeihin tai päätöksiin ottaa käyttöön markkinoiden toimintaa häiritsevien toimia. Yleisesti ottaen maataloustuotekaupan ennustetaan kasvavan edellistä vuosikymmentä hitaammin, mutta suhteessa globaaliin tuotantoon ja kulutukseen se pysyy entisellä tasolla.

Nykyinen perusura heijastelee tarjonnan ja kysynnän perustekijöitä maailman maatalousmarkkinoilla. Tämän katsauksen sisältämiin lausuntoihin liittyy kuitenkin monenlaisia epävarmuustekijöijä, joista osaa on tarkasteltu stokastisella analyysillä. Jos aikaisemmat vaihtelut maatalouden tuotoissa, öljyn hinnoissa ja talouskasvussa siirretään tulevaisuuden ennusteisiin, on hyvin todennäköistä, että maailmanmarkkinoilla tullaan näkemään ainakin yksi vakava kriisi tulevien 10 vuoden aikana.

Hyödykekohtainen yhteenveto

• Viljakasvit : Suuret varastot ja laskevat tuotantokustannukset ajavat viljan nominaalihintoja alaspäin lyhyellä aikavälillä, mutta vahva kysyntä ja nousevat tuotantokustannukset tulevat todennäköisesti nostamaan nominaalihintoja uudelleen keskipitkällä aikavälillä.
• Öljykasvit: Öljysiemenrouheen kova kysyntä tule laajentamaan öljysiementen tuotantoa edelleen. Tämä johtaa siihen, että rehujauho‑ ja rouhetuotteiden osuus öljykasvien kokonaistuotosta kasvaa, ja se edistää soijapavun tuotannon laajenemista erityisesti Brasiliassa.
• Sokeri : Kehittyvien maiden suuremman sokerin kysynnän pitäisi edesauttaa hinnan nousua nykyiseltä matalalta tasolla, mikä johtanee uusiin investointeihin tällä sektorilla. Markkinatilanne riippuu sokerituotannon kannattavuudesta suhteessa etanoliin Brasiliassa, joka on sen suurin tuottaja, ja pysyy edelleen epävarmana Aasian tärkeimpien sokerintuottajamaiden tuotantosyklien takia.
• Liha : Tuotannon odotetaan vastaavan katteiden parantumiseen. Matalammat rehuviljan hinnat voivat parantaa kannattavuutta tällä sektorilla, joka toimi suurimman osan kuluneesta vuosikymmenestä ympäristössä, jossa rehun hinta oli erityisen korkea ja vaihteli suuresti.
• Kalatalous : Maailman kalataloustuotannon ennustetaan kasvavan melkein 20% vuoteen 2024 mennessä. Ennusteiden mukaan vesiviljely ohittaa koko kalastustuotannon vuonna 2023.
• Maitotuotteet : Maitotuotteiden vienti tulee keskittymään edelleen neljään suurimpaan tuottajamaahan: Uusi‑Seelanti, EU, Yhdysvallat ja Australia, missä kotimarkkinoiden kysynnän kasvupotentiaali on rajallinen.
• Puuvilla : Hinnat tulevat pysymään matalalla tasolla lyhyellä aikavälillä Kiinan kansantasavallan (jatkossa Kiina) suurten varastojen käytön takia, mutta ne tulevat nousemaan ja pysymään suhteellisen vakaina ennustejakson loppuaikana. Vuoteen 2024 asti sekä reaalihintojen että nominaalihintojen odotetaan pysyvän vuosina 2012‑14 saavutetun tason alapuolella.
• Biopolttoaineet: Etanolin ja biopolttoaineiden käytön odotetaan kasvavan hitaammin seuraavan vuosikymmenen aikana. Ennusteiden mukaan tuotannon taso riippuu suurten tuottajamaiden tuotantopolitiikasta. Niin kauan kun öljyn hinta pysyy matalana biopolttoaineiden kaupan osuus tulee todennäköisesti pysymään varsin pienenä kokonaistuotannosta.

Brasilia

Tämänvuotinen maatalouskatsaus sisältää erityiskappaleen Brasiliasta. Brasilia kuuluu maailman 10 suurimman talouden joukkoon ja se on maailman toiseksi suurin elintarvikkeiden ja maataloustuotteiden tuottaja. Siitä on tulossa suurin maataloustuotteiden toimittaja, joka pystyy vastaamaan uuteen globaaliin pääasiassa Aasiasta tulevaan kysyntään.

Ennusteiden mukaan tämä tarjonnan kasvu saadaan aikaan jatkuvalla tuottavuuden parantamisella; suuremmilla sadoilla, joidenkin laidunmaiden muuttamisella viljelymaaksi ja intensiivisemmällä karjankasvatuksella. Rakenteelliset uudistukset ja tukien ohjaus tuottavuutta parantaviin investointeihin, kuten infrastruktuureihin, voisivat edistää tätä kehitystä, samoin kuin ulkomaiden markkinoille pääsyä helpottavat kauppasopimukset.

Brasilia on edistynyt huomattavasti nälänhädän kitkemisessä ja köyhyyden vähentämisessä. Maatalouden kehittäminen tarjoaa jatkossa yhä enemmän mahdollisuuksia köyhyyden vähentämiseksi sekä ravintona käytettävien viljelykasvien että arvoltaan korkeampien tuotteiden ansiosta (mm. kahvi, puutarhatuotteet ja trooppiset hedelmät). Näiden mahdollisuuksien toteuttaminen edellyttää maaseudun kehitysohjelmien tehokkaampaa kohdentamista.

Brasilian maatalouden kasvu voidaan toteuttaa kestävästi. Tuotanto kasvaa myös jatkossa enemmän tuottavuuden kasvun ansiosta kuin viljelymaan pinta‑alan lisäyksen ansiosta. Luonnonvaroihin kohdistuvia paineita tulisi lieventää samaan aikaan ympäristönsuojelullisilla ja luonnonvarojen säilyttämiseen tähtäävilla aloitteilla, kuten kestävien viljelymenetelmien tukitoimilla, köyhtyneen viljelymaan muuttamisella laidunmaaksi sekä viljelyn ja karjankasvatuksen järjestelmien integraatiolla.